On kesäkuu ja Juhannus nurkan takana. Kesäloma alkoi niin työrintamalla kuin divarinkin osalta. Avaan yhden Takalato Tompurien kylmäsavulagerin terasilla, mukavasti viilentävän merituulen hivellessä kaljua päätäni. Jumalavita, me tehtiin se.

Kävelen paikallisen Lidlin pakettiautomaatille, divarin mestaruushupparit ovat tulleet. GO, WAMU, GO, neelixin riemuitseva naama sopii paidan etumukseen kuin nyrkillä lyöty. Nykäisen paidan päälle samantien ja lähden metsästämään bratwurstia sekä edullista sakemannien pilsneriä. Heti astuessani sisään, huomaan kuinka koko kaupan henkilöstö kääntyy kunnioittamaan läsnäoloani. Innokkaimmat alkavat jopa taputtamaan Queenin We Will Rock You:n tahdissa. Nähdessäni minut, nuori kesätyttö meinaa liukastua. Tämä huppari saa märäksi, mietin mielessäni hymyssä suin. Samalla en voi kuvitella, kuinka myös Bullet pääsee tänä kesänä neitsyydestään. Ja kaikki kiekon ansiota.

Kassajonossa joku takanani oleva läpsäisee minua kevyesti. Ajattelen sen olevan vain vahinko. Sama toistuu ja käännyn valmistautuakseni iskemään tuplaveitsilla lähentyjää kylkiluut murtaen. Käännyn kädet valmiina tekemään lamauttavan iskun ja huomaan tutun kaverin hymyilevän ykäsonnin tavoin. ”PERKELEEN SLAYER! Miten äijä on eksynyt tänne Suurlipun luvattuun maahan?” tokaisen ja siirrän kädet halaavaan asentoon. ”Alappas vetää niitä leukoja, tilastosivullasi lukee tää vedät enemmän leukoja kuin minä teen kauden aikana pisteitä, 62 on aika kova rasti!” slayer tokaisee virnuillen kaljakoppa käsissään.

Vastaan tuolle miesten Mercedekselle, että odota nyt hetki niin maksan ostokset. Mutta slayerin ilme muuttuu kuin kirkkaalta taivaalta vihaiseksi ja hän alkaa läiskiä kovemmin. Uudestaan ja vielä kerran uudestaan. Alan hikoilla. Kun slayer on lataamassa viimeistä iskuaan, herään omasta sängystäni ja näen silmieni edessä kissani lataavan tassulla iskua päähäni. Niimpä niin, untahan se vain oli…

Kuparinen avattu sarjaporrasta ylempänä ja vaikka sarjataulukko näyttää rumalta, tekeminen oli ajoittain tilastoja parempaa, mutta palkinto jäi puuttumaan. Ja osan peleistä voi heittää jäiseen museoon. Kiitän omasta ja joukkueeni puolesta tästä kaudesta kaikkia vastustajia, taustahenkilöitä, sisällöntuottajia sekä johtokuntaa. Täältä tullaan vielä.

Terveisin,
tilpero, vanha mutta väsynyt.

vitti mite hyvä kesä luvassa!