Clickbaitilla taas sisää. Eihä täs oo mitään syytä lähtee tilittää sen enempää, kokonaisuudessaan onnistunu kausi takana ja siisti pleijarisarja, josta meni lopulta oikee jengi jatkoon. Isompi pettymys olis ollu hävitä oikeesti parempana jenginä johonkin tuuripomppuihin, mutta nyt ei voi mennä ees niiden taakse.
Alkuun pakko sanoo, että mun kokemuksiin 1. dirre oli toimiva sarja. Saatiin suurimman osan kanssa tosi hyvät matsit pelattuu ja niiden sopiminen oli suht iisii, niitä vastaan keitä kiinnosti pelaa. Muutama hankala kohta on tietenki aina kauden aikana, mutta ei voi valittaa. Viime kauden imagokyselyssä jouduin jakaa miinus kolmosta periaattees sil perusteella, että tää jengi oli ottanu yhen raivoviolentin meitä vastaan vittumaises kohas runkosarjassa, eikä nytkää oo yhtää sen helpompaa lähtee arpoo negatiivisii äänii tän kauden jengeille. Vaik muutamia pelikieltoja ollaanki jouduttu jakaa kauden aikana, nii ykkössen puolel on mun mielestä ollu fiksui ja nastoi jätkii vastas.
Pelillisesti tää kausi lähti yllättävän hyvin liikkeelle. Totta kai sitä osas vähän arvailla, kun oltii löydetty hyvä idis peliin jo ennen kauden alkua, mut emmä uskonu et Bern olis ainut jengi, jolle hävitään kahesti runkosarjssa. Ekaa kertaa tän mun säälittävän kikeuran aikana lähin välillä toinen käsi palloissa osaan peleistä, ku tuntu ettei näit matsei voi hävii sen hyvän auran ja välil tsägänki avul mitä meil oli. Muutama runkkismatsi oli sellasii, jotka meijä olis pitäny häviii, mut oma gosse otti sillo just ne tärkeet yks kaks koppii ja meijä kundit tykitti sen tarvittavan eron jostain.
Jos pleijarit olis pelattu jo kauden puolesvälis, nii oltais todennäkösesti oltu valmiimpia. Sen taakse ei voi kuitenkaa mennä, sillä ethä sä runkosarjasta saavuta viel mitää. Kuitenki mitä meil tais olla iha muutama matsi jäljel viimisille viikoille ja samalla alettiin melkee ootteelee jo pleijareita. Runkkiksen vikat matsit oliki melko vaikeita, vaikka nyt sit siinä vikassa kohtaamisessa voitettiinki keskeytyksellä tuleva puolivälierävastustaja. Takaraivos ei kuitenkaa ollu enää iha se sama flow ja itsevarmuus, millä noi runkkiksen aikasemmat matsit oli osa väkisinki hoidettu omii nimii.
Tosiaa Unitia vastaan pelattiin runkosarjan vikana dl-päivänä ja niitte vahvuudet oli otettu ylös, vaikka se peli meniki meijä nimii selkeesti. Paketti meni vähä uusiks siinä kohtaa, kun Deal marssitti vierelle kolme pakkii. Taisin podcastis jo mainita, että ollaan parhaillaan silloin, kun päästää hyödyntää omaa tiivistä hyökkäysten vastaanottoo ja iskee siitä terävästi vastaan. Mul tuli jo ennen matsei snadi ajatus, että nyt me tullaa tilanne toisensa jälkee hakkaamaa päätä seinää Unitin träppii vastaa ja ollaa kusessa. Näihän siin sit lopulta käviki, ei löydetty oikee mitää tsäänssii murtautuu iisisti hyökkäysalueelle, saati saatu sitä flowta päälle, että oltais pystytty luomaa jatkuvasti oikeesti jotain vaarallista.
Haluun kuitenki korostaa, ettei Unitin puolustavassa pelimuodossa ollu kyse mistää puuduttavasta sumpusta. Unit pelas törkeen fiksusti meijän pelin pois ja hyökkäs sen jälkee laadukkaasti. Meijä paperilla vahva joukkuepuolustus oli helisemässä heti ekast matsist alkaen ja mun suojatyöpaikka alakerrassa joutu koetukselle, kun ekoja kertoja koko kauden aikana ei riittänykää se, että seuraan vaa omaa jätkää ja seison paikallaa maalin edessä. Sarjan ehdoton MVP, mcrambo, heräs kans tosipeleihin. Kaverin laadukkuus tiedettii alakerrassa, mutta kuvastavaa se, että pelaat eka jotain 20 matsii runkkista ja sit tuut pleijareis sarjan ekaan matsii lyömää hattutempul kauden 2., 3. ja 4. maalin, joilla ratkot omalle jengille 3-2 voiton. Unitin välieräpaikan puolesta puhuu hyvin seki fakta, ettei me taidettu sarjan aikana johtaa mitään muuta kuin toista peliä, jossa Holden otti hauiksen esiin ja oli se tarvittava ero omilla ratkaisuillaan takaamaan meille siitä matsista kiinnityksen. Kaikki muut matsit mentiin joko tasatilanteessa tai sit oltiin maalin perässä.
Näin on Jerusalemin toinen Superliiga-kausi paketissa ja tässä kohtaa on yleensä ollu tapana sanoo kiitos ja anteeks. Melkee joka saatanan kerta pelit on päättyny toiseen kauteen ja sit about vuoden päästä ollaan yrittetty uusiks. Tää pätkä Superliigassa ei oo tehny poikkeusta sikäli, että lähes joka kerta se ensimmäinen kausi on ollu täys floppi, jonka jälkeen jengi vaihtuu kokonaan meitsii, ja aikasemmin Chryslerii, lukuun ottamatta. Toinen kausi on lähes aina taas ollu se, jolloin päästään kokeilee menestystä ja nyt siihen oli jälleen mahis runkosarjan puolesta, mutta steppi pari olis pitäny löytää lisää, jotta pelit jatkuis viel ens viikolla. Mielenkiintosta olis nähdä mitä kolmas kausi putkeen tuo tähän trendiin. Pitkä kesä on kuitenkin edessä ja täysin auki on se, mistä asetelmista tätä prokkista pitäis syksyllä lähtee ajamaa, mutta meitsil on semi vahvasti tahtotila bygaa täst taas voittava jengi syksyn matseihi. Tsemii lopuille jengeille pleijareihi!
Kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida.
