Vuosikymmenen viimeiset finaalit pärähtävät käyntiin Manhattanin ja Oklahoma City Thunderin välillä. Molemmat ovat saaneet moukkua matkan varrella, mutta samaten kumpikin osapuoli todisti kuuluvansa ja ansaitsevansa paikan kiekon eliitissä ja samalla Superliigan korkeimman sarjatason finaalissa. Kerran tämä pari jo kohtasi - vuonna 2017 Kiekkoliigan finaalissa. Silloin Oklahoma oli parempi lukemin 3-1. Manhattan Manhattanin parhaita otteita nähtiin läpi kauden, sillä joukkue oli koko runkosarjan tasaisen vahva. Tämä oli totuus huolimatta laspan poissaolosta. Pelikieltoon viime kauden loppuryminöissä itsensä hommannut maalitykki sai pelata lopulta vain kolme ottelua runkosarjassa. Tämän korvasi erittäin vakuuttavaa työtä tehnyt tapsu, joka tunnetaan kenties paremmin nimellä Spliff. Kemiat tuntuivat olevan hyökkääjäparin kanssa kohdallaan. Sekä Trn että tapsu saivat 23 maalia mieheen runkosarjassa, joten kumpikaan ei ottanut avainpelaajan roolia. Kemiat kasvoivat ja kaikki meni lähes kuten Strömsössä - Manhattan voitti runkosarjan ja tapsu joukkueen sisäisen pistepörssin. Pudotuspelit eivät olleet pelkkää juhlaa. SC Bern kaatui kohtalaisen kivuttomasti, vaikkakin tämä altavastaaja onnistui nappaamaan yhden voiton. Devils sen sijaan laittoi Manhattanin selkä seinää vasten. Sarjaan mahtui kolme jatkoaikaa, täriseviä käsiä ja jännityksen siitä, millaisen reaktion mahdollinen tappio aiheuttaisi laspassa sarjan jälkeen. Näin katsojan näkökulmasta tämä sarja täytti jo finaalin kriteerit. Lopulta Manhattan vei kuin veikin pidemmän korren ja käänsi sarjan kolmella peräkkäisellä voitolla. Erä, peli ja ottelu Manhatanille. Voittomaali saattoi olla hieman ruskea - Yan laittoi keskitystä kulmasta maalille, ja siellähän olivat rämppäämässä Trn ja laspa kuin viimeistä päivää. Finaalipaikka oli ratkennut. Mutta millaisia johtopäätöksiä Manhattanin taipaleesta voidaan tehdä? Suvereeni, tasainen ja paineensietokykyinen. Kaikki rattaat rullaavat hienosti yhteen myös tappioasemassa. Trnin ja laspan yhteistyötä on ilo seurata, kuten myös Xremin hyökkäystä tukevaa mutta hallittua pelaamista. Pullimiehenä vielä veikka eli Etelä, niin mestaruuden ainekset ovat kasassa.
Trn jakelee myös odottamattomia syöttöjä. Ketä seurata? Luulisi, ettei tästä tähtinivaskasta voi nostaa ketään yksilöä esiin, mutta rohdin olla eri mieltä. Kaikki ovat taitavia omilla osa-alueillaan, mutta yksi kiiltää omalla tavallaan. Joukkueen pelintekijä, liimalapa, kiekonhallinnan herra, Yan. Yanin otteita muun muassa Devils-sarjassa oli ilo seurata. Loi paikkoja fiksuilla ratkaisuilla ja ennen kaikkea osasi pitää kiekkoa taitavammin kuin kukaan muu kentällä. Sisäpiiritiedon mukaan mies tuli lyhyellä varoitusajalla ennen kautta joukkueen vahvuuteen. Tämä ei ollut pelkästään vahvistus, vaan pelastava enkeli. Vertailukohdaksi voidaan iskeä yhdeksi kiekon parhaimmista ylemmistä puolustajista lukeutuva Winnik, jonka kiekonhallintataidot ovat niin ikään omaa luokkaansa. Oklahoman on pakko olla luova ja minimoida pitovirheet, ettei Yan pääse toteuttamaan ilkeitä juoniaan.
Oklahoma City Thunder Oklahoman kaupungin ukkonen eli Oklahoma City Thunder lunasti odotukset jo runkosarjan aikana. Seitsemän eri ukkoa kävi pyörähtämässä kentällä, mutta se ydinnelikko taisi olla selvä jo ennen kautta. Kentällä kävivät muun muassa suurelle yleisölle tuntemattomampi Donnel, hiljaiseloa viime vuodet viettänyt konkari Hayek sekä tuore 1vs1-Cupin hopeamitalisti req. Väriläiskiä kaikki. Kun noustaan joukkueen sisäisessä pistepörssissä ylemmäs, alkaa putkahdella Manhattaninkin silmiin pelottavia nimiä. Huomioon täytyy ottaa maalintekotaidot, jotka eivät tunnu olevan ongelma kellekään jäsenelle joukkueessa. Hyökkääjien lisäksi sekä ylempi että alempi pakki ovat vaarallisia maalipyssyjä ja samalla pelinrakentajia. Manhattanin tapaan myöskään OKC ei päässyt ilmaiseksi finaaliin. Kahteen otteeseen runkosarjassa murskattu EHC Yläpörsä tuntui tuottavan kaksin verroin harmaita hiuksia joukkueelle. Jopa mitalipelit olivat vaarassa tälle ennakkosuosikille. Kolmas ja neljäs peli olivat pannukakkuja pörsän hyvän prässin ja tiukan sumpun ansiosta, mutta OKC vei loppujen lopuksi pidemmän korren viimeisessä taistossa. Paitsio-sarja näytti pyyhkäisyltä, mutta älä anna ulkokuoren hämätä - sarja oli varsin tasainen ja jokainen ottelu olisi voinut kääntyä suuntaan tai toiseen. Tässäkin tuli esiin Oklahoman mieletön viimeistelykyky. Kyseessä on kaikin puolin toimiva nippu. Joukkueen diktaattori jlo voisi periaatteessa siirtyä myös ylemmäksi puolustajaksi monipuolisuutensa vuoksi. Hänellä on tapana jakaa oppikirjamallisia syöttöjä ja tehdä saman kirjan tapaan yllättäviä ratkaisuja, joita edes oman joukkueen pelaajat eivät välillä hoksaa. Kemioiden hioutuessa timanttiseksi, alkaa tämä joukkue olla lähellä pysäyttämätöntä. Monipuolisuudesta puheen ollen.. #maalitykki
Ketä seurata? shedin kahden suunnan otteet ovat tulleet tutuksi kauden aikana. Hän oli sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä varsinainen pistehirmu. Riskitön tapa hyökätä tekee tästä ensiluokkaisen pelihirmun. Hän osaa katsoa jlon syötöt paremmin kuin kukaan muu, mikä valtavan edun varsinkin Manhattanin tähtinippua vastaan.
Parivertailu
Nelikot ovat mitä luultavammin Xrem-Yan-Trn-laspa vastaan dion-Bisc-Hjerpe-shed. Kun lähdetään purkamaan eroavaisuuksia, silmiin ponnahtaa alempia pakkeja verratessa jlon hyökkäysvalmius ja Xremin lähes päinvastainen tyyli. Edellä mainittu ei millään tavalla loista kentällä, mutta tekee kaiken tarpeellisen ja vielä vähän päälle erinomaisesti. jlo sen sijaan pyrkii luoviin ratkaisuihin ja koettaa sitä kautta horjuttaa vastustajan puolustusta. Erilaiset mutta omalla tavallaan toimivat alapään lukot. jlon monipuolisuuden vuoksi piste Oklahomalle. 0-1. Bisc ja Yan. Samantapaiset varmat ylemmät puolustajat. Heidän tekemisensä tulee olemaan kriittistä molemmille osapuolille. Allekirjoittaneen silmissä aiemmin maasta taivaaseen kehuttu Yan erottuu paremmin lapansa ansiosta, mistä syystä piste Manhattanille. 1-1. laspa ja Hjerpe. Molemmat maalintekijöitä. Hjerpe on lähes koko uransa luutinut Tyrmäyksessä hyvällä menestyksellä. laspa on kuumakalle, mutta ei sitä voi kieltää - hemmetin kova pelimies. Hjerpe on ottanut paikkansa Oklahomassa, mutta tuntuu siltä, että tämä vielä ajaa itseään sisään. Peli rullaa hyvin, mutta loistavasti. Piste Manhattanin laspalle, joka on jo kauan työskennellyt Trnin rinnalla. Ei tällä kombolla voi mennä vikaan. 2-1. shed ja Trn. Omien alueidensa ekspertit. shedin riskitön peli vastaan Trnin pelisilmä maalintekotaitoon rinnastettuna. Saisipa tästä parista “best of both worlds”. Näkisin kernaasti nämä kaksi samassa joukkueessa tulevaisuudessa. Tällä hetkellä shed tekee yhden asian paremmin kuin Trn toisen. Oklahomalle piste. 2-2.
Manhattanin ja Devilsin välistä kiekkoviihdenautintoa on vaikea päihittää, mutta lähelle tulee tämä sarja pääsemään. Ilmassa on monipuolisen otteluparin tuoksu. Sellainen tullaan todennäköisesti näkemään. Maali-iloittelua, jatkoaikoja, hajoilua, läheltä piti -tilanteita ja kaikkea muuta, jota vaaditaan finaalisarjalta. Leikkimielisessä parivertailussa saatiin tasapeli. Finaali ei voi päättyä tasapeliin - on vain yksi voittaja. En heitä kolikkoa, mutta uumoilen Oklahomalle mestaruutta lukemin 2-3.
Manhattan
Oklahoma City Thunder
