SC Bern joutui pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella yllättävän tiukoille Bearsia vastaan. Jokainen ottelu päättyi maalin erolla, joista yhdestä haettiin ratkaisua jatkoajankin kautta Bernin tasoitettua ottelun varsinaisenajan loppuhetkillä. Vaikka sarja menikin ehkä rutiinin erolla Bernille selvästi 3-0, olisi Bearsilla ollut täydet mahdollisuudet kairata ainakin yksi ottelu nimiinsä. The Unit taas lähti runkosarjan perusteella haastajan asemasta puolivälieriin Jerusalemia vastaan, mutta osoitti heti ensimmäisen kohtaamisen alusta alkaen, etteivät voimasuhteet tule olemaan missään nimessä runkosarjan osoittamalla tavalla. Unit lähti pelaamaan ehkä hieman yllättävällä kolmen puolustajan taktiikalla, mikä osoittautui kuitenkin äärimmäisen toimivaksi ja tappoi Jerusalemin pelin flowsta paljon. Unit pelasi tiivistä keskialueen träppiä, eikä päästänyt vastustajaansa kertaakaan vain kävelemään puolustusalueelleen. Puolustusalueella tilat olivat puolestaan erinomaisesti tukittuna, eikä Jerusalemille auennut avoimia vetopaikkoja kuin ajoittain. Unitin peli vaikutti puolivälierissä ajoittain hyvin pelipaikattomalta. Ainoa varma asia on se, että Doughty pelaa muodostelman alimpana lenkkinä, mutta muiden kolmen pelaajan osalta oli välillä vaikea sanoa, kuka pelaa nimellisesti mitäkin paikkaa juuri sillä hetkellä. Unitin pelityyli vaikutti hyökkäyksiin lähdöissä porrastetulta salmiakilta, jossa daulla oli vapaat kädet hakea piikistä avausta ja hänen tehtävänään oli haastaa puolustusta ja pitää kiekkoa sen aikaa, että kaverit ehtisivät hyökkäyksiin mukaan. Nämä pystyavaukset toimivatkin hyvin ja niiden turvin Unit pääsi nostamaan peliään hyökkäysalueelle, jossa muutamalla syötöllä pystyttiin luomaan vaarallisia vetopaikkoja. Sarjan edetessä Unit hieman luopui nopeista avauksista ja lähti rakentamaan peliään lyhyemmillä syötöillä mcrambon sekä Dealin kautta, molempien kuitenkin nopeasti hakiessa pystyyn, mikäli laidassa oli tilaa. Mcrambo on varmasti papereissa merkattu ylemmäksi puolustajaksi, mutta Deal oli usein ensimmäisenä auttamassa Doughtya alaspäin tultaessa. Unitin hyökkäyksissä vahvuutena oli sen aaltoileva eteneminen, jossa syöttösuuntia saatiin luotua nopealla tahdilla kiekolliselle pelaajalle ja jostain tilanteen taustalta aukesikin usein Unitille se viimeinen tai toiseksi viimeinen siirto ennen maalipaikkaa. Jerusalemin hyvin runkosarjassa kestänyt joukkuepuolustus sai useammin kuin kerran otteluissa juosta vain perässä ja yrittää kiireessä peittää laukaisupaikkoja. Unitin puolivälieräsarjasta jatkoon menoa puolsi loistava joukkuepuolustus sekä nopeasti luodut maalintekopaikat hyville sektoreille. Iso osa maaleista ei syntynyt kuitenkaan näistä avoimista paikoista, vaan Unit pystyi viimeistelemään tehokkaasti myös sektorin ulkopuolelta, mikä olikin yksi käänteentekevä ero sarjassa Jerusalemia vastaan. Mikäli Unit jatkaa samalla kokoonpanolla ja ilmeellä Berniä vastaan, tulee Bernin taitavilla hyökkääjillä tukalat paikat ahtaissa väleissä niin hyökkäyksiin lähdöissä kuin alueella kiekkoa siirrellessä. Bernin iskupaikat ovat kuitenkin hieman samoissa tilanteissa, joita Unit viljeli puolivälieräsarjan alkuun, eli nopeissa pystyavauksissa puolustuksen väleihin. Unit oli ajoittain vaikeuksissa, kun Jerusalem sai pelattua pitkällä avauksella hyökkääjiään puolustuksen taakse tai 1vs1-tilanteisiin. Nämä pistohyökkäykset olivatkin ratkaisevassa osassa Jerusalemin ainoan voiton takana. Bern hakee saman tyyppisiä avauksia ainakin inen ollessa kentällä. Inen jää usein roikkumaan puolustuksen linjan väleihin odottamaan puhkaisevaa avausta ja osaa näissä tilanteissa vääntää kiekon puolustajalta joko suoraan läpiajoon tai muutamalla terävällä liikkeellä tehden itselleen vapaan vetopaikan. Bernin tärkeimpänä lenkkinä kokonaisvaltaisessa pelissä on ehdottomasti joukkueen keulahahmo Jopi, joka tuntuu tekevän niin kiekottomana kuin kiekollisenakin aina sen oikean peliä edistävän ratkaisun. Seabook oli hieman pienemmässä roolissa runkosarjassa, mutta pudotuspeleissä kaveri nousi tärkeään rooliin sarjassa Bearsia vastaan. Välieriin, erittäin luotettavan lähteen mukaan, ollaan kuitenkin tuomassa inenininiä (miten tää taivutetaa), joka on omimmillaan Unitin tiiviin puolustuksen selustassa. Alakerran pelipaikat miiqin ja senpain osalta ovat lukittu ja hyökkäyksen osalta varmaa on se, että Jopi pukee toisena hyökkääjänä sarjaan. Puolustuksen osalta vertailu menisi nähdyn Unitin ja menestyskausien Bernin osalta ylivoimaisesti Unitille, mutta Bern on ottanut pelistään parin kauden aikana pykälän kaasua pois. Enää ei nähdä yltiöpäisiä tilanteita, joissa kolme pelaajaa on samaan aikaan vastustajan maalin takana ja alemmalla puolustajalle jätetään vain mahdollisuus selviytyä ylivoimahyökkäyksistä. Miiqin pelivarmuus onkin päässyt paremmin esiin joukkueen tukiessa ympärillä. Jo useamman kauden ajan Bernin kokoonpanossa ylemmän puolustajan rooli on ollut se tuulisin. Nyt senpain otettua tämän tontin haltuunsa, pelasi Bern tilastojen valossa historiansa parhaan kauden puolustuksen osalta, sillä maaleja tehtiin Bernin verkkoon ainoastaan hieman yli kahden keskiarvolla runkosarjassa. Henkimaailman puolella Bern ei ainakaan horju. Joukkue on ollut pelaamassa näitä pelejä niin monesti, että uskoa omaan tekemiseen riittää varmasti, eikä motiakaan tarvitse etsiä parin suvantokauden jälkeen. Unitin puolella hallihuhuna haisteltu katsotaan mitä tulee -fiilis pleijareiden suhteen katosi varmasti ensimmäisen kierroksen jälkeen. Ajoittain runkosarjassa peli ei pysynyt kasassa, jos vastustaja pääsi muutaman maalin karkumatkalle, mutta pudotuspelien ilme oli heti alusta alkaen terävä, eikä hävityn ottelun jälkeen ollut merkkejä hellittämisestä. Sarja tulee ratkeamaan pieniin asioihin, kuten molempien joukkueiden puolivälierätkin. Runkosarjasta on turha lähteä hakemaan apuja näiden joukkueiden vertailuun, sillä molempien puolivälierät jo osoittivat runkosarjakohtaamisten merkityksettömyyden pudotuspeleissä. Pienten marginaalien peleissä korostuvat niinkin tylsät kliseet kuin puolustuspelin maltti ja viimeistelyn laadukkuus. Pienet merkkausvirheet tulevat maksamaan tässä sarjassa paljon, sillä odotettavissa on molempien puolelta ajoittaisia teräviä pystynousuja sekä nopeita ratkaisuja hyökkäysalueen pyöritysten kautta. Joukkueet ovat omissa papereissani puolustuksen osalta tasoissa, joten kokonaisvaltaisen viimeistelyn laadukkuuden ja Jopin muutaman taistelumaalin turvin, SC Bern tulee etenemään tästä otteluparista finaaliin.

  Seattle Roosters heräsi kauden puolessa välissä pelaamaan ja hävisi jälkimmäisistä 12:sta runkosarjapelistä ainoastaan yhden. Seattle lähteekin jäljellä olevista joukkueista parhaassa vireessä välieriin ja ajoittain joukkueen peli on näyttänyt siltä, ettei heille löydy pysäyttäjää tämän kauden divarissa. Joukkueen peli ei perustu komeisiin taktisiin käänteisiin, vaan he pelaavat peruskiekkoa erittäin varmalla ja tehokkaalla tavalla. Puolivälieristä Seattle pääsi kylmällä tavalla eteenpäin niin pelillisen suorituksen kuin Kauniiden ja Rohkeiden munattoman toiminnan seurauksena. Ensimmäinen ja ainut ottelu päättyi keskeytykseen, jonka jälkeen Kaunarit päättivät jättää leikin kesken. Pitkään sekasortoisessa tilanteessa ollut joukkue oli täysin vastaantulija Seattlea vastaan, joka ei jättänyt käyttämättä montaakaan vastahyökkäyksistä ja vastustajan epäorganisoidusta puolustuksesta auennutta paikkaa. Royals pääsi puolestaan pelaamaan täyden sarjan IHT Guerrillasia vastaan. Royals näytti heti alusta lähtien vahvemmalta joukkueelta ja paketoi sarjan suoraan kolmessa ottelussa. Runkosarjasta tätä ei ollut vielä nähtävissä, sillä Royals pelasi hyvin epätasaisilla otteilla runkkiksen läpi, mutta tasaisuus peliin löytyi juuri oikealla hetkellä. Luvalla sanoen IHT Guerrillas oli myös yllättävän vaisu puolivälierissä. Samanlaisella pelillä Royals tulee pärjäämään Seattlea vastaan, mutta kolmen voiton ottamiseen he tarvitsevat vielä muutaman kierroksen lisää omaan peliinsä. Hyökkääminen oli jo näyttävää ja tehokasta, mutta joukkuepuolustuksen tulee petrata, sillä Guerrillas rokotti puolivälierissä lähinnä pidempien hyökkäysalueen pyöritysten kautta. Runkosarjaan vielä peilaten, mikäli omissa kolisee 3,48 keskiarvolla, ei tämä tule riittämään Seattlea vastaan välierissä, sillä odotusarvona on, että Seattle tulee tekemään maaleja yli keskiarvon. Seattle lähti puolivälierän ainoaan otteluunsa hyvin odotetulla kokoonpanolla. Heiltä löytyy tarvittaessa täysimittaiset variaatiot oikeastaan jokaiselle pelipaikalle, mutta selkeä ykköskenttä muokkaantuu hyökkäyksen osalta tandemiin chande-Mos. Nopeasti ajateltuna Mos on sellainen pelaaja, jonka perään jokaisen joukkueen puolustuksen tulisi uhrata yksi jätkä, sillä Mosin saadessa edes hiemankin liikaa tilaa, pystyy hän kääntämään nopeasti itsensä vetopaikkaan ja viimeistelemään vielä masentavan hyvin. Chende heräsi kuitenkin hieman vaisumman kauden ensimmäisen puolikkaan jälkeen ja oli ylivoimaisin hyökkääjä runkosarjan lopussa. Tästä kaksikosta kumpi tahansa pystyy ottamaan roolia hyökkäysten päättämisessä, joten molempia on mahdoton pelata pois samaan aikaan. Royalsin tuleekin löytää maltti tiiviiseen joukkuepuolustamiseen, jotta näille kundeille ei aukea liikaa tilaa. Kaksikon takaa löytyy vielä ZerO, joka rytmittää taustalla virheettömällä pelillään kiekkojen ylös tuontia ja tarjoaa hyökkäyksessä vaihtoehtoja. Alakerrassa viimeisenä lukkona pelaa deke, joka saa Seattlen offensiivisesta pelityylistä huolimatta hyvin tukea etenkin ZerOlta. Royalsin tuleekin kääntää nopeasti kiekon riiston jälkeen ylös ja päästä hyökkäämään vastaan, sillä 2vs2-tilanteet deke ja ZerO klaaraavat jäätävän tehokkaasti. Royalsilla oli puolivälieriin tutun näköinen nelikko askissa, ainoan yllätyksen tarjosi ylemmän puolustajan paikalla pelannut enosaaenää (aka Haverinen). Vastuuta runkosarjassa ei Haveriselle tullut juurikaan, joten oli erikoinen ratkaisu peluuttaa kaveria vielä vieraammalla pelipaikalla. Tähän saattoi ajaa deadlinen paine, mutta missään nimessä tätä stunttia ei voida sanoa huonoksi ratkaisuksi, sillä Haverinen pelasi hyvän ja tasapainoisen sarjan. Mielenkiintoista onkin nähdä, luottaako Royals nyt voittavaan kokoonpanoon vai tuodaanko monkey välierissä omalle paikalleen. Monkey seurasi jo puolivälierien viimeisiä hetkiä katsomosta, joten ensimmäisen kierroksen otteluihin ei lähdetty sotkemaan voittavaa peliä. Puolustuksen osalta on kuitenkin varmaa, että mich tulee pelaamaan alempana puolustajana C rinnassaan. Michiltä tullaankin vaatimaan kapteenin esimerkin mukaisia venymisiä, eikä hän tule varmasti välttymään välittömältä suihkulta sarjan jälkeen, mikäli Royalsin pelit jatkuvat finaalissa. Hyökkäyksen osalta match upina Mosille löytyy saq, joka voi niin ikään ottaa yksin matsin joukkueelleen. Saq tulee varmasti vastaamaan runkosarjan tavoin lähes puolista joukkueensa maaleista tässä sarjassa, mutta yksin hänen onnistumisillaan Royals ei tule finaalipaikkaa hätyyttelemään. Kuz on pelannut hyvän kauden hyökkäyksen toisena lenkkinä, mutta nyt välierävaiheessa tarvitaan kaiken sen potentiaalin ulosmittausta, mitä taustalta vielä löytyy, sillä maalintekokilpailussa kaverilla on laittaa vastaan vielä pykälän verran enemmän maaliodottamaa, eikä Seattlen puolustusta tulla horjuttamaan niin paljoa, että maalintekoa olisi mahdollista yrittää heti mogatun paikan jälkeen. Royalsin peluutuksen osalta onkin mielenkiitoista nähdä, lähtevätkö he Haverisen kanssa vastaamaan Seattlen kovaan hyökkäyspeliin ja tuovat kentälle kolme vaarallista hyökkäyspään pelaajaa vai ottavatko he pykälän pois hyökkäystehoista ja monkeyn kautta tiivistävät omaa puolustuspelaamistaan. Haverinen oli elementissään puolivälierissä, joten ei ole mahdoton ajatus laittaa Haverista askiin myös hyökkääjän tontille. Runkosarjakohtaamisia jos lähdetään vertailemaan, niin Royalsin puolustus ei löytänyt keinoja Seattlen hyökkäystä vastaan. He päästivät kahdessa ottelussa yhteensä 13 maalia tehden itse toiseen otteluun viisi ja jääden toisessa maaleitta. Seattle voitti molemmat kohtaamiset runkosarjassa. Näistä otteluista on kuitenkin noin kuukausi aikaa, eikä runkosarjan ottelut ole verrannollisia välieräkohtaamisiin. Osviittaa nämä kuitenkin antavat sille, että tässä parissa tuskin tullaan hirveästi peruuttelemaan ja viimeistelyn laadukkuus on erittäin ratkaisevassa osassa. Molemmat joukkueet pelaavat pitkälti samanlaista peliä, hyökkäyksestä löydetään variaatiot luoda nopeasti maalintekopaikat, eikä kiekon ylös tuonnissa jäädä hieromaan useamman kundin syöttökombinaatioita, vaan edetään suoraviivaisesti eteenpäin. Tylsästi sanottuna ja itseäni toistaen, sarja tulee ratkeamaan parempaan viimeistelyyn. Molemmat joukkueet saavat otteluissa varmasti mahdollisuutensa, sillä kentältä löytyy yksilöitä, jotka pystyvät ottamaan oman ratkaisunsa sektorin ulkopuoleltakin. Kauden huipentuessa kokemusmittari näyttää jyrkästi Seattlen suuntaan, heidän avaukseltaan löytyy pudotuspeleistä menestystä enemmän kuin divarin muilta joukkueilta yhteensä. Royalsilla on kuitenkin täydet edellytykset pelata itsensä finaaliin, mutta Seattle on paperilla oikeastaan jokaisella osa-alueella juuri sen verran edellä, että finaaliin jatkaa Seattle Roosters.